Euroopan vuoden 2024 kulttuuripääkaupungin teemana eloonjäämisen taiteet

Kuva: Anita Reiman© Teksti: Wolfcom

Baltian vanhin ja Viron toiseksi suurin kaupunki Tartto aloittaa vuodenvaihteessa Euroopan kulttuuripääkaupunkina. Kulttuurivuosi tuo Etelä-Viroon yli tuhat tapahtumaa ja se on Viron matkailuvuoden kohokohta. Tarton kulttuuripääkaupunkivuoden kantavana teemana ovat eloonjäämisen taiteet, eli tiedot, taidot ja arvot, jotka auttavat ihmiskuntaa elämään tulevaisuudessa hyvää elämää.

Ensimmäisen kerran vuonna 1030 dokumentoitu Etelä-Viron alueen pääkaupunki Tartto omaa pitkät juuret eurooppalaisen sivistyksen, kulttuurin ja tieteen historiassa. Vuonna 1632 Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf perusti Tarttoon yliopiston, joka kuuluu edelleen maailman huippuihin. Yliopiston myötä Tarttoon on syntynyt myös vilkas startup- ja IT-sektori. Kaupunki sijaitsee Euroopan rajalla ja sen lähialueella asuvat Viron setukaisten ja võrumaalaisten alkuperäiskansat ja vanhauskoisten yhteisö. Tartto on Tallinnan vuoden 2011 jälkeen toinen virolainen kaupunki, jolla on kunnia kantaa Euroopan kulttuuripääkaupungin titteliä. 

Yhdessä Etelä-Viron maakuntien kanssa rakennettu kulttuuripääkaupunkiohjelma on saanut inspiraationsa eloonjäämisen taiteista ja taidoista. Ohjelmassa korostuvat kestävä kehitys, alueellinen yhteistyö, paikalliset ominaispiirteet ja Viron ainutlaatuisuus sekä tiede ja teknologia.

”Selviytymisen ja eloonjäämisen taiteita tulkitaan meillä kulttuurin eri alojen ja suuntausten kautta laajasti. Teema näkyy ja kuuluu kansankulttuurista musiikkiin, elokuviin ja kuvataiteeseen, kiehtovaa virolaista ruokakulttuuria unohtamatta”, kertoo Kati Torp, Tartu 2024 -kulttuuripääkaupunkivuoden taiteellinen johtaja, jonka mukaan selviytymisen taitojen ja selviytymisen taiteiden rooli ja merkitys ovat ajan myötä muuttuneet.

”Kun kulttuuripääkaupunkivuoden titteli myönnettiin meille vuonna 2019, ei maailmalla ollut tietoakaan pandemiasta, joka tulisi sekoittamaan ihmisten arjen ja elämän globaalilla tasolla. Jopa ne, jotka pitivät huolellisesti kiinni turvaväleistä, järkyttyivät seuraavaksi Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Ja nyt Israel-Hamas -konflikti huolestuttaa kaikkia nopealla eskalaatiollaan”, kertoo Torp ja jatkaa:

”Viime vuodet ovatkin opettaneet meille paljon ja huomaamme eloonjäämisen taiteiden merkityksen. Valppaus, kestävyys, solidaarisuus, yhteistyö ja demokratia ovat kriittisiä niin kulttuurimme, kuin koko Euroopankin selviytymiselle.”

Tuhat tapahtumaa ja kuumia keskusteluita myös saunan lauteilla

Euroopan vuoden 2024 kulttuuripääkaupunkiohjelma Tartossa ja Etelä-Virossa sisältää 350 kulttuuriprojektia ja yli tuhat erilaista tapahtumaa. Ohjelma alkaa tammikuussa ja jatkuu ympäri vuoden.

Kulttuurivuoden kohokohtiin kuuluvat Kissing Tartu -jättihali, jossa tuhannet ihmiset kokoontuvat euroviisujen aikaan levittämään rakkauden viestiä; surrealismin 100-vuotisjuhla; teknologista taidetta esittelevä Wild Bits -ulkoilmanäyttely ja virolais-tanskalainen teatterituotanto Business as Usual, joka kertoo surullisen kuuluisasta Danske-pankin rahanpesuskandaalista.

Ohjelmassa on myös maailmankuulun japanilaisen taiteilijan Ryoji Ikedan teos, joka koostuu Tarton yliopiston Genomi-instituutin tutkimusaineistosta ja Viron Filharmonisen Kamarikuoron kanssa luodusta äänimaisemasta.

Viron Kansallismuseoon rakentuu urbaania klubikulttuuria esittelevä ”unda” -näyttely, jonka tiimoilta museossa tullaan järjestämään klubitapahtumia. Concerto Copenhagen ja Viron Filharmoninen Kamarikuoro tuovat näyttämölle Georg Friedrich Händelin ja virolaisen säveltäjälegendan Arvo Pärtin.

Suomen Viro-instituutin johtaja Hannele Valkeeniemi on ideoinut Euroopan kulttuuripääkaupunkiin Naked Truth -keskustelufestivaalin, jossa debatit käydään Emajoen rannalla saunojen lauteilla.

Euroopan kulttuuripääkaupungin avajaistapahtuma järjestetään Tartossa 26. tammikuuta 2024. Tuolloin kaikki muuttuu yhdeksi, kun Emajoen rannalla esitellään ihmisten, alueiden ja aikakausien välistä yhteyttä kuvien, liikkeen ja musiikin avulla.